tiistai 29. kesäkuuta 2010

Kesälenssu on syvältä.

Arvatkaapa ahdistaako kun helteellä on kipeänä? Kotona on muutenkin ahdistavan kuuma. Ja kun asuu keskellä kaupunkia, ei voi pitää öisin ikkunoita auki. Tai voi pitää, mutta silloin koira ulvoo ja räksyttää jokaiselle kadulla örisevälle juopolle ja jokaiselle pissisten riidalle (miksi muuten noiden teinien pitää selvittää rakkaussotkujaan aina keskellä yötä ja kovaan ääneen?). Ja kun koira on kiukkuinen, herää lapsi. Eikä se lapsikaan tykkää nukkua kuumassa. Ja jos kerrankin saa koiran pidettyä hiljaisena ja lapsi nukkuu jotenkin, pitää oma tukkoinen nenä hereillä. Menisi jo ohi mokoma tauti.

Kaiken sairastelun keskellä, minulla on kamala hinku ommella jotain. Pitäisi vaan löytää aikaa. Omaa pientä apinaani en voi jättää hetkeksikään, se kun on alkanut kiipeilemään kaikkialle. Pari kertaa se on löytynyt ruokapöydältä istumassa sakset kädessä. TrippTrappilla on näköjään helppo kiipeillä. Nälkäisenä tuo lapsi juoksee vauhdilla syöttötuolinsa luo ja on viidessä sekunnissa noussut sinne korkealle seisomaan. Ja kun juoksen hakemaan Penni pois, taputtaa hän ylpeänä käsiään.

Tänään sain räkäisenä juostua sentään nopeasti asioilla. Ihmettelin kun vastaantulijat naureskelivat ja heiluttivat. Sitten huomasin että Penni heilutteli vaunuista koko ajan ja kaikille - kuin prinsessa alamaisilleen.

3 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Pikaista paranemista toivottelen.

Marika kirjoitti...

Ymmärrän.

Mulle iski (kahden viikon sairaana olon jälkeen) vielä pusutautikin... ei oo heleppoa... Ei palioa naurata, ku henki ei kulje ja nieleminenki vaan itkettää...

kiala kirjoitti...

Pikaista paranemista! Suloisia kuvia :)