torstai 2. joulukuuta 2010

Joulukuu.

Miten edellisestä postauksesta on jo melkein kaksi viikkoa? Kaikkea olen yrittänyt tehdä, mutten ole saanut mitään aikaiseksi. Kun lapsi vähän valvoo yöllä, valvoo äitikin. Ja jos äidin vatsanahan alla on myös toinen valvottava otus, ei äiti saa kuin pari tuntia unta yössä. Nekin pätkissä. Se taas tarkoittaa ettei päivällä järki kulje. Yhtenä aamuna seisoin "liikennevaloissa" odottaen valojen vaihtumista. Sitten huomasin ettei siinä suojatiellä ole valoja ollenkaan. Ei ole koskaan ollutkaan. Eikä autoja näkynyt missään. Seisoskelin sitten ihan muuten vain - ties kuinka kauan. Ajatuksissani, ajattelematta yhtään mitään.

Kuvien ottaminen ei ole tähän aikaa vuodesta kivaa. Pimeää on niin ettei kuvia saa kuin salamalla. Ja ne ovat niin kamalia että ne pitää poistaa samantien. Ja kun eräs elohiiri ei pysy paikallaan, ovat kaikki heilahtaneita.

Meidän pieni ihminen (1v 8kk) koheltaa menemään jatkuvasti. Kaikki pitää tyhjentää, siirtää ja järjestää. Lelut tyhjennetään ämpäreistä ja niihin mennään istumaan suurinta kirjaa lukien. Ja sillä sekunnilla kun tyttö kuulee kameran sulkijan äänen, pomppaa tuo pystyyn. Saldona heilahtaneita kuvia. Ja jos pyykkikopassa on yksikin vaate/pyllypyyhe, pitää se kiikuttaa milloin minnekin...

Ja kun se järki ei kulje, ei mitään saa tehtyä ajoissa. Äsken purin kamerasta Inspiksen haasteeseen suunniteltuja kuvia. En ihan ehtinyt...

Nämä otettiin seuran 90-vuotisjuhlista, joissa olin "hommissa". Oli omituista pukea illalla mekko ja pikkukengät jalkaan ja lähteä tilaisuuteen, jossa on pelkkiä aikuisia. Hui.

Joulukorttejakin on tehty. Tarkoitus oli ottaa meidän "tytöistä" kuva, mutta eihän noita kahta saanut samaan kuvaan kuin lahjomalla. Ja kuvat olivat kamalia. Jokaisessa jompikumpi syö jotain tai lipoo huuliaan.

Onneksi tyttö kuitenkin halusi iltapäivällä hakea tuon ison tonttulakin sängyltä ja sain sekunnin sadasosassa (sen mitä pysyi paikallaan) napattua yhden kuvan. Ja se (vaikkakin hymytön ja vähän tärähtänyt) päätyi joulukorttiin. Ja tietenkin askarteluaikaa oli vain illalla kun lapsi oli nukahtanut, eikä silloin saanut kuvia valmiista korteista. Ja tietenkin kaikki hopeat ja punaiset neliökorttipohjat loppuivat kesken, joten lisää taiottiin vähän joka nurkasta. Nyt on kortit kuitenkin kuorissaan ja iso kuori odottaa postiin pääsyä.

2 kommenttia:

shys kirjoitti...

täältä toivottelen vähän parempia yöunia.. kortit näyttää aika hienoilta mun mielestä.
(Mä oon valvonu myös koska eena on kipeenä.)
antaa aivojen vaan seistä.ja lasten koheltaa, kohta ne on niin isoja että ne muutta pois kotoa.

Sarppu kirjoitti...

Ihanat kuvat tytöstä ♥ olen samaa mieltä että kuvaamisesta on puoli fiilistä pois, kun aina on pimeää, ostin lisäsalamankin, että vois hiukka paremmin kuvailla. Oikein mukavaa tulevaa itsenäisyyspäivää.