Onneksi ollaan jo menossa kohti valoisampaa. Alkaa meinaan vähitellen ärsyttämään tämä pimeys ja valokuvien ottamisen vaikeus. Nämäkin kuvat otin talon valoisimmassa huoneessa päivän valoisimpaan aikaan. Ja sain vaan tummaa huttua. Ja salamaahan minä kieltäydyn käyttämästä.
Minä olen muuten tyssännyt albumin kanssa tuohon 22. päivään. Kuvia on, tiedän sen. Mutta niitä on kahdessa kamerassa ja puhelimessa. Pitäisi kaikki saada purettua, muokattua, valittua ja tulostettua.
2 kommenttia:
Upeita valokuvia, tämä inspiroi ihanuudellaan ja aloin miettiä, että pitäsköhän sitä alkaa perehtyä ton kameran mahdollisuuksiin. Oot keksinyt kivan konseptin tähän, kun toinen sivu muodostuu aina tosta kuvasta pelkästään. Ja jännä, omaleimainen fiilis tulee siitä, ettei kuvia ole lähdetty selittelemään, kuva keskustelee katsojan kanssa sen sijaan että asiat olis valmiiksi ilmotettu. Tykkään!
Tämä myös tykkää :)
Ja kiroilee samaa valonpuutetta..
Lähetä kommentti