tiistai 22. maaliskuuta 2011

Onks toi äitiyspakkauksesta?

Viimeisen neljän viikon aikana (vauva on jo kuukauden!!??) multa on useampaan kertaan kysytty (tai ihmetelty) että "onko toi äitiyspakkauksesta?". Ja kysymyksellä on viitattu lapsen makuupussiin ja vanupukuun. Molemmat on äitiyspakkauksesta, muttei meidän. Esikoisen paketissa vanupuku on sinivalkoraidallinen (yök) ja tilalle löysin kirpparilta vanhemman vihreän parilla eurolla. Makuupussi on peritty kälyltä ja siihen on ommeltu uusi päällinen. Nyt se on paljon mieluisempi.

Ajatuksissa on myös ollut äp-vaatteiden muokkaus (lähinnä värjääminen) mutta ne ovat olleet niin huonoja malliltaan että se on jäänyt.

Kaikkea voi muokata mieleisemmäkseen.

Täällä on stressipisteet taivaissa. Koira on ulissut ja uikuttanut koko aamun. Vauva on itkenyt ja kitissyt koko aamun sylissä (ja valvottanut taas yön). Esikoinen on niiskuttanut, tuhonnut kotia ja kiukutellut koko aamun. Ja nyt vartti sitten nuo kaikki kolme tyttöä sammuivat yhtä aikaa. Mä en uskalla edes liikkua ettei ne herää. Pitäisi mennä nukkumaan, mutta viimeinen puoli tuntinen on niin kamala että mulla on sykkeet pilvissä. Pitää rauhoittua ennen kuin voi nukahtaa. Joten päätin blogata :)

ps. Kaikki vinkit koliikkivauvan rauhoittamiseen otetaan lämmöllä vastaan. Vaikken pääse usein koneelle blogia päivittämään, pystyn lukemaan ihania kommenttejanne kännykällä.

15 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Jaksamista!

Pesukoneesta olen kuullut koliikkivauvojen yhteydessä eli samaan tilaan tai pesukoneen päälle pienokainen.

Milla kirjoitti...

En tiedä, toimiiko varsinaisesti koliikkivauvan kanssa mutta meillä tykättiin kantoliinasta paljon. Pidin poikaa alle puolivuotiaana paljon kantoliinassa ja sinne se tykkäsi nukahtaa päikkäreille ja nukkui pitkään (muuten oli melko huono nukkumaan niitä ihan pienenä). Lisäksi itku loppui kantoliinassa nopsaan ja mikäli poika ei nukkunut, niin ainakin seuraili sieltä tyytyväisenä. Kantoliinan kanssa pystyi itsekin nukkumaan päikkäreitä vauvan kanssa esim. nojatuolissa eikä tarvinnut pelätä, että vauva tippuisi sylistä.

Voimia, jaksamista ja lehmänhermoja teille!!

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Me kävimme aikoinaan vyöhyketerapiassa 3 kertaa. Se oli hurjaa..töräytteli aina terapian jälkeen suuren suuret kakat, joita pestiin jopa korvista asti. Mutta olo helpottui, pinkeys ja itkut oli totaalisesti poissa. Sain hyvät kotihoito-ohjeet matkaan, joita tarkasti noudatimme. Oman kokemuksen varjolla olen tätä kaikille vastaavassa tilassa oleville suositellut.Lämpimästi.

Kaisuliina kirjoitti...

Minäkin tulin vyöhyketerapiaa kehumaan. Meidän tytön masuvaivoihin auttoi. Kävimme yhteensä viisi kertaa. Terapiassa ja sinä päivänä oli kipeä mutta sitten taas helpottui olo kun kuona-aineet pääsivät liikkeelle. Meillä terapeutti myös huomasi vauvan jäykkyyden, jonka vuoksi kävimme myös fysioterapeutilla.

Meidän tyttöllä paras asento sylissä on mahallaan. Eli pitelijän toinen käsi menee kainaloiden alta ja toinen käsi tukee hellästi mahaa.

omuli kirjoitti...

Minulla ei ole mitään hyviä neuvoja, jaksamista vain halusin toivotella... Vaikka ei se nyt paljon lohduta, niin vauva-aika on hirveän lyhyt ja joskus niitä yövalvomisiakin tulee melkein ikävä.

Kardemumma kirjoitti...

Moi! Jumppapallon päälle hytkymään vaavi sylissä. TOIMII! Tsemppiä ja kiitos ihanasta blogista!

piparminttu kirjoitti...

Pikkusiskolla auttoi aikanaan (vuosituhannen vaihteessa) vauvahieronta.

Janica kirjoitti...

Minäkin toivottelen kovasti voimia sinulle ja koko perheelle!
Moni on kyllä kehunut kovasti vyöhyketerapiaa, kannattaahan se kokeilla, ei se niin kallistakaan ole.

Myös kantoliina, tärisevä sitteri?!

Me pomputeltiin paljon jumppapallolla uneen, oma selkä siinä kärsi, mutta tuotti tulosta.

Tiedän ton tunteen, että kun pitäs nukkua niin pulssia taivaissa ja ei vaan saa unta.

Voimia! Aivan ihana tuo nyytti on :)

Saranella kirjoitti...

Vyöhyketerapialla meillä hoidettu kaikki kolme. Tosin kahdella jälkimmäisellä ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin oireet olivat kovin pahat. tiedä siitä sitten olisko edes tullut kaikille. Mutta voithan itsekin kevyesti hieroskella vauvan jalkapohjia, ei se kovin kummia vaadi.

Suloinen hän on kuin mikä :)

Pikkis kirjoitti...

Apteekista saa ilman reseptiä Cuplatonia tai vastaavaa vatsalääkettä (Disflatyl, rela...). Naapurin vauvalla auttoi Cuplaton.
Vyöhyketerapiaa myös suosittelen!
Voimia sinne :)

Anu kirjoitti...

Otitko toista äitiyspakkausta? Minua harmitti silloin kun ei meille tulleessa äitiyspakkauksessa enää ollut tuota vanupukua ollenkaan. Mutta ilokseni löysin juuri tuon vihreäraidallisen yhdestä meille annetuista pikkuvaatepussukoista.

Paljon jaksamista sinne!

Kirsi kirjoitti...

Ihania pikkuisia teillä =)

Ihan hirmuisesti voimia valvomisiin ja arkeen. Meillä auttoi tytölle tuo vyöhyketerapia myös niinkun tuntus monelle muullekin ja rela tipat koin ihan hyvinä myös. Kantoliinassa kantelin kanssa usein ja sain siihen rauhoittumaan ja liike sai tytön ilmavaivatkin helpottumaan. Toivottavasti teillä pian helpottaa...

Saara kirjoitti...

Meillä toimi kantoliinailu esikoisen kanssa mutta sekin vain kun pysyi liikkeellä eli ei antanut äidille sekuntiakaan enempää unta (ainoastaan ihanaa hiljaisuutta). Kokeiltiin kaikkea vyöhyketerapiasta Cuplatoniin kunnes huudon syyksi selvisi maitoallergia eli kun äiti lopetti kaiken maitoproteiinia sisältävän nauttimisen niin itkut loppuivat kolmen päivän päästä kuin seinään! Täysimetyksellä siis mentiin. Toivottavasti teillä ei ole tästä kyse, se on nimittäin aika rankkaa äidille tuo ruokavalio (nimimerkillä "Yhden joulun ilman suklaata viettänyt")...

minnis kirjoitti...

Meidän koliikkivauvaan ei tehonneet vyöhyketerapiat eikä kantoliina, vauvahieronnasta 3 kertaa päivässä oli jonkin verran apua. Mutta sitten keksittiin se isoin helpotus: vauva rauhottui imurin ääneen ja nukahti melkein välittömästi siihen. Eli meillä huusi imuri ensimmäiset kuukaudet, automatkoja varten piti ottaa rikkaimuri mukaan, muuten ei oltas päästy pihasta mihinkään ilman sinistä vauvaa. Nyt vauva on 7 kk ja edelleen havahtuu yöuniltaan puolentoista tunnin välein. Nyt imuri ei enää tehoa, mutta hiustenkuivaaja kyllä. Öisin fööni hurautetaan n. kolmisen kertaa ja yleensä se tepsii ja uni jatkuu. Näistä pätkäunista huolimatta, olen äärettömän onnellinen, että se jatkuva huuto on ohi... Paljon paljon voimia sinulle!!!

Elfrien kirjoitti...

Hei,

sulle olisi pieni haaste mun blogissa. :)