Rakas luuri on myös ratkaisu kun tämän väliaikaisen kodin uunissa ei ole ajastinta. Puhelimessa on.
Kun olen autolla eksyksissä ja navigaattori on kotona, käytän puhelimen karttaa ja paikanninta.
Kun kesällä piti kellottaa lapsen syöntiä ja unia, latasin puhelimeen ilmaisen ohjelman. Se muisti kummasta tissistä oli viimeksi syöty ja kuinka monta kertaa oli yöllä herätty. Ja kaiken datan pystyi lähettämään sähköpostiin. Ja sieltä Exceliin. Ja laskin keskiarvon unien pituudelle :)
Pelejäkin on. Ja piirustusohjelmia lapsille.
Puhelimen YouTube softa tulee hätiin kun en tunne lapsen pyytämää laulua. Tai sitten katsellaan muuten vaan musiikkivideoita ja opetellaan tansseja.
Kuvia en ole ottanut viikkoihin muulla kuin puhelimella. Project Life olisi jo kuopattu ilman iPhonea.
Viime aikoina olen keksinyt kuvankäsittelyt. Nyt voin luurillani lisätä kuviin tekstiä. Rajata. Sävyttää. Yhdistää. Vaikka mitä.
Soittimenakin tämä toimii kun kotona ei ole radiota.
Kompassikin on.
On mitta. Iltapäivälehdet. Verkkopankki. Kaikkea.
Minä rakastan puhelintani.
- Posted using BlogPress from my iPhone
5 kommenttia:
Mä suunnittelin vastaavaa postausta omaan blogiini. On tää vaan niin veikeä vekotin. Ihan umpirakastunut olen, minä entinen omppuvastainen ihminen. Nyt en enää muuta luuria huoli. Eilen sain noottia, että olen aina luuri kourassa, johon totesin, että niin olen, mutta mä voin liikkua tän kanssa missä vaan, lähteä vaikka lenkille ja ottaa kuvia matkan varrelta, mä en istu koko aikaa yhdessä paikassa = tietokoneen edessä :-)
Aivan! Mun puhelin on kyllä android-käyttiksellä, mutta ihan yhtä tärkeä. Noiden mainitsemiesi käyttötarjoitusten lisäksi käytän sitä myös pikaviestittelyyn miehen ja siskon kanssa(puhelinlaskut pieneni huimasti kun tekstarin sijaan voin kirjoitella googletalkilla), vaunulenkkimatkojen ajanottoon ja mittaamiseen, luen e-kirjoja, olen laulanut puhelimella jopa karaokea ja viimeksi latasin ohjelman jolla puhelimesta tuli tietokoneen kaukosäädin. Ihan korvaamaton kapistus <3
Tuon mä unohdinkin :) Puhelimella ohjaan digiboksia. Mistä vaan. Netin kautta voin pistää ohjelmat talteen boksille jos kotona unohdin :)
Sama täällä, iPhone on aivan mainio :----) Ja minkä itse ainakin olen hyväksi havainnut on skype, monesti tulee puhelimella oltua skypessä askarrellessa, kätevää ja helppoa kun ei vie paljoa tilaakaan ja ei tarvi alkaa roudaamaan askartelukamoja pöytäkoneen ääreen. :D
Saako olla eri mieltä ;) Mulla iPhone on opetteluvaiheessa, olen ollut puhelimen käyttäjä n. 3 viikkoa. Ja tänä aikana olen: onnistunut hävittämään kaikki puhelinnumerot kahdesti, hävittänyt kaikki viestit, hävittänyt kaikki kuvat (pahin takaisku!!), muista pienistä mokista puhumattakaan.. Mun logiikkaan ei käy tämän puhelimen toimintamaailma..
Toki olen huomannut jo hyötyjäkin. Pojun saa tottelemaan kummasti aamukiukuttelun lomassa iPhonea vilauttamalla (katsotaan myyrää äitin puhelimesta?).. Joten toivon, että parin kuukauden kuluttua olen minäkin jo ihan in love :)
Lähetä kommentti