Tänään.

Aamulla oli lämpöä. Eilen illallakin oli. Kaikki on hidasta ja tahmeaa.

Tänään on juotu pahaa Panadol Hottia. On niistetty nenä punaiseksi.

Kello ei ole vielä yhtätoista, mutta silti on keitetty nyhtöpossua. On kuorittu perunoita. On vaivattu lasten kanssa lihapullataikinaa. Ja pyöritelty niitä lihapullia. Tehty salaattia. Välillä pesty käsiä ja lihapullataikinaisia sormenjälkiä kaapinovista.

On lääkitty leikkauksesta toipuvaa koiraa. On yritetty olla välittämättä sen valeraskaudesta. On nostettu koiraa sohvalle huilaamaan. On pesty sen pyllyä. Ja on pesty 2-vuotiaan lapsen kakkapyllyä. Joka välissä on pesty käsiä.

On askarreltu hamahelmillä. On muovailtu muovailuvahasta etanoita, käärmeitä ja kaikkea muuta inhottavaa. On leikitty Maisa-hiiren maatilalla. On katseltu valokuvia. On otettu valokuvia. Instax-kameralla, puhelimella ja järkkärillä.

On selitetty miksei nyt voi kaivaa kimalleliimaa ja askarrella. Tämä äiti ei ehdi auttamaan kun laittaa ruokaa.

Jotkut väittävät, että viikonloput lentävät siivillä. Minusta nämä ovat  t o d e l l a  pitkiä.

Päätin sitten pitää viiden minuutin tauon ja istua alas. En osannut olla tekemättä mitään, joten päätin kirjoittaa tämän jorinan. Kiitos jos jaksoitte lukea. Ja anteeksi.

Kello onkin jo yksitoista. Uuni huutaa, että lihapullat ovat valmiina. Nyt syömään.