#5 - Dallas Buyers Club

Oscarit jaetaan taas kohta (no ei nyt ihan just, mutta silti...) ja ehdokasleffat tulevat tänne tuskastuttavan hitaasti. Dallas Buyers Club oli onneksi ennakossa keskiviikkona.

NML2014, Nelppa menee leffaan...

Finnkinon sivulta taas lainaan perustiedot:

Dallas Buyers Club

Dallas Buyers Club (2013)

Lajityyppi: Draama

Levittäjä: Oy Future Film Ab

Ohjaaja: Marc Vallée

Pääosissa: Matthew McConaughey, Jennifer Garner, Jared Leto

Ensi-ilta: 31.1.2014

Kesto: 1h 57 min

Ikäraja: 16

Ron Woodroof (Oscar-ehdokas, SAG Awards ja Golden Globe -voittaja Matthew McConaughey) on teksasilainen sähköinsinööri, joka rakastaa rodeota, naisia ja päihdyttäviä aineita. Woodroof elää villiä ja vapaata poikamieselämää vailla huolta huomisesta. Kaikki muuttuu, kun Ron sairastuu. Vuosi on 1985 ja Ron saa kuulla saaneensa HIV-infektion. Lääkärit antavat hänelle 30 päivää elinaikaa. Aikana, jolloin sairaudesta luultiin enemmän kuin tiedettiin, diagnoosi tarkoitti lyhyttä, tuskien ja häpeän täyttämää elämää ennen nopeasti koittavaa, kivuliasta kuolemaa.

Woodroof ei tyydy kohtaloonsa. Edes tieto hoitokeinojen ja lääkkeiden puuttumisesta ei lannista miestä, vaan hän ryhtyy aktiivisesti etsimään vaihtoehtoisia hoitokeinoja ja parasta mahdollista lääkitystä itselleen ja kohtalotovereilleen.

Elokuvan on ohjannut Jean-Marc Vallée Craig Bortenin ja Melisa Wallackin käsikirjoituksen pohjalta. Sivurooleissa nähdään McConaugheyn tapaan Golden Globella ja Screen Actors Guildin palkinnolla roolistaan palkittu Jared Leto sekä Jennifer Garner.

Minulla oli ehkä pieniä ennakkoluuloja tätä leffaa kohtaan. Lähinnä siis sellaisia, ettei aihe tuntunut uudelta. Traileri oli tylsä ja elokuvan värimaailma niin... ruskea. Se ei vaan innostanut katsomaan. Mutta yllättäen leffa veti mukaansa. Ja suurin osa siitä on hienojen miesten ansiota. Minä järkytyin siitä miten hyviä Matthew ja ihana Jared olivat. Olen tottunut että ne ovat elokuvissa vain koristeina. Nyt eivät olleet. He olivat hyviä. Uskottavia. Aitoja. Taitavia. Molemmat ansaitsevat patsaan. Sen kultaisen miehen. Kyllä.

Tekisi mieli kirjoittaa enemmän, mutten osaa. Juonessa ei ollut mitään erikoista. Kuvauksessa ei ollut mitään erikoista. Koko elokuva vain oli niin uskottava ja aito.

Ja nyt kun huomaan häpeäväni omia ennakkoluulojani, joudun ehkä katsomaan sittenkin sen Captain Phillipsin... siitäkin huolimatta että siinä on Hanks (jota kammoksun... kyllä, taas ne ennakkoluulot). Meneeköhän se enää missään?