maanantai 17. helmikuuta 2014

#12 - RoboCop

RoboCop - ensimmäinen leffa tänä vuonna, jonka katsoin alusta loppuun vilkaisematta kertaakaan kelloon. En tiedä kertooko se enemmän minusta vai elokuvasta?



Finnkino kertoo seuraavaa:
RoboCop
RoboCop (2014)
Lajityyppi: Toiminta, jännitys, sci-fi
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Ensi-ilta: 14.2.2014
Kesto: 1h 58 min
Ikäraja: 12 
Eletään vuotta 2028 ja monikansallinen mahtiyhtiö OmniCorp hallitsee suvereenisti robottiteknologian alaa. Sen robotteja on jo pitkään käytetty sotilastehtävissä ympäri maailmaa - ja OmniCorp on tietysti tehnyt niillä muhkean tilin. Sopivan tilaisuuden tullen yhtiö tahtoo lanseerata kiistellyn tekniikkansa myös kotimaan markkinoille. Niinpä kun Alex Murphy (Joel Kinnaman) - mallikelpoinen aviomies, isä ja poliisi, joka tekee parhaansa kitkeäkseen rikoksen ja korruption Detroitista - loukkaantuu vakavasti työtehtävissä, OmniCorp haluaa ryhtyä tekniikkansa avulla rakentamaan lainvartijaa, joka on puoliksi ihminen, puoliksi robotti. OmniCorp visioi, että kun jokaisessa kaupungissa on oma RoboCop, firman pankkitili on jälleen monia miljardeja lihavampi. Yhtä asiaa yhtiö ei kuitenkaan osaa ottaa huomioon: koneen sisällä on nimittäin edelleen ihminen, joka tahtoo, että oikeus toteutuu.
Myönnän etten ollut ottanut tästä leffasta etukäteen selville mitään (toki tiedän mikä ja kuka RoboCop on, enkä tietenkään ollut välttynyt trailerilta). Ja kun luin ennen leffaa erään suhteellisen hyvän leffamaun omaavan väittävän tätä latteaksi ja mitäänsanomattomaksi, eivät odotukset olleet korkealla.

Tähän väliin pitää kertoa, että pari päivää sitten ostin ihanan harmaan pipon (täynnä timantteja) ja leffaan mennessä kadotin sen (kävin matkalla kaupasta etsimässä usb-adapteria ja otin sen päästäni pois). Harmitti. Kun pääsin saliin istumaan, harmitti vielä enemmän. Tai oikeasti minua v***tti yhtä paljon kuin sitä IceAgen pientä oravaa.

Minun viereeni pöllähti poika, joka pyöritteli lippua kädessään ja jolla selkeästi oli jotain asiaa. Sitten se sanoi "mä olenkin väärällä rivillä", ja lontusti minun eteeni istumaan. Kunnes hänet siitä pyydettiin siirtymään toiselle paikalle. Miten sitä riviä ja paikkanumeroa on niiiin vaikea lukea lipusta?

En ole ikinä elokuvateatterissa kuullut kenenkään lukevan alun mainosten tekstejä ääneen. No nyt kuulin. Minun takanani istui tällainen ihme. Joku (muu kuin minä) pyysi kuitenkin häntä olemaan hiljaa. Onneksi.

Mutta siihen elokuvaan. Minä kammoan väkivaltaa ja verellä mässäilyä. Eikä tässä ollut sellaista. Jee! Toki ammuttiin ja räiskyttiin, mutta verta ei tirskunut eikä raajoja lennellyt. Kaikki oli ihanan kliinistä ja siistiä.

RoboCopia näytellyt tyyppi (en edes muista nimeä) oli mulle ihan outo. Muissa rooleissa vilahteli sitten tuttuja kasvoja. Michael Keaton yritti olla pahis, mutta mulle se mies on aina Bruce Wayne (tähän tunkisin sydänhymiön, jos blogger sellaisen antaisi laittaa). Ja jos leffassa on Samuel L. Jackson, saa se kenet vaan hyvälle tuulelle. En muuten ihan ymmärtänyt Sampan roolia. Oliko se vaan puolueellinen toimittaja? Lahjottu toimittaja? Mainos? Jos se selitettiin jotenkin leffassa, meni tuo osa multa kokonaan ohi...

Enkä pääse vieläkään siitä yli miten Jennifer Ehle voi olla niin Meryl Streepin näköinen. Mulla meni oikeasti hetki tajuta kumpi leffassa näytteli.

Ja kun naisista puhutaan, odotin koko ajan, että tekeekö se Kim muuta kuin seisoo korkokengissä ja tökkii sormellaan pleksin palaa. Eipä tehnyt.

Jostain syystä olen aina ajatellut RoboCopin kuuluvan samaan sarjaan sarjakuvasankareiden kanssa, mutta eihän niin ole. Ropsu saattaa olla sarjakuvahahmo, muttei mikään supersankari. Sehän on vaan tavallinen tyyppi yhdistettynä koneeseen vailla minkäänlaisia supervoimia tai -taitoja. Ja ehkä tästä syystä elokuvassa ei ollutkaan sitä "hyvä vastaan paha" -asetelmaa. Kaikki hahmot häilyivät sillä harmaalla alueella hyvän ja pahan välillä. Oli lievästi pahoja ja enemmän häijyjä ja sitten sellaisia, jotka vaan tyhmyyttään ovat ilkeitä. Ja tuntui siltä, että lähes jokainen hahmo oli lopussa jotenkin "paha".

Tykkäsin kuvakulmista. Aina on hienoa kun isot autot ajavat kameran viereen ja jalka ilmestyy ihan kameran eteen. Tykkään myös niistä (kamera-ajoista??) kun kuvataan suoraan ylhäältä päin ja "pakitetaan" melkein avaruuteen asti.

Viihdyttävä elokuva. Nättejä ihmisiä. Kauniita tiloja - etenkin Omnicorpin tilat. Siisti ja helppo elokuva. Ei herättänyt mitään suuria tunteita, muttei sen kai tarkoitus ollut niin tehdäkään.

Ei kommentteja: