#11 - 12 Years a Slave

Kukkuluuruu. Tämä leffa tuli nähtyä jo hetki sitten, mutta päätin että saatte kaipaamanne askartelupostauksen ensin ja tarinoin tästä vasta sitten. Ja oli tähän kai toinenkin syy. En tahtoisi kirjoittaa tästä leffasta mitään. Se oli ahdistava. Tahtoisin unohtaa sen.

Tämä oli vuoden 11. elokuva Finnkinon penkeillä ja melkein jokaisessa näytöksessä joku on säätänyt ja sohlannut paikkanumeroiden kanssa. Usein henkilö (yleensä vaaleahiuksinen nainen) tulee kertomaan, että joku istuu hänen paikallaan. Ja sitten kun kysyy kyseisen henkilön rivi- ja paikkanumeroa, on blondi väärällä rivillä. Miten se voi olla niin vaikeaa? Ja miksi aina oletetaan että vika on muissa eikä ensin tarkisteta, että ollaanko itse edes oikeassa paikassa?

Finnkino tarinoi näin:

12 Years a Slave

12 Years a Slave (2013)

Lajityyppi: Draama

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Steve McQueen

Pääosissa: Chiwetel Eijofor, Michael Fassbender, Brad Pitt, Benedict Cumberbatch,Paul Dano, Paul Giamatti, Sarah Paulson, Lupita Nyong'o, Alfre Woodard

Ensi-ilta: 24.1.2014

Kesto: 2h 14 min

Ikäraja: 16 

12 Years a Slave on Steve McQueenin (Hunger, Shame) ohjama tositarina vapaasta mustaihoisesta miehestä, joka siepataan New Yorkista ja myydään orjaksi 1850-luvun puolivälin Louisianaan, sekä hänen epätoivoisesta kamppailustaan palata takaisin kotiin perheensä luokse.

Solomon Northup (Chiwetel Eijofor), kouluja käynyt mies, joka on lisäksi lahjakas muusikko, asuu vaimonsa ja lastensa kanssa New Yorkin Saratogassa. Eräänä päivänä hänen perheensä ollessa matkoilla kaksi sirkuspromoottoreiksi esittäytyvää miestä lähestyy häntä. Solomon lupautuu lähtemään heidän matkaansa joksikin aikaa ja soittamaan viulua heidän esiintyessään. Kohotettuaan lasillisen näiden miesten kanssa hän herää yllättäen sidottuna ja tajuaa tulleensa huumatuksi. Edessä odottaa karmea kohtalo: häntä ollaan kuljettamassa etelävaltioihin orjaksi.

Kukaan ei kuuntele Solomonia, kun hän väittää voivansa todistaa olevansa vapaa mies ja hän suunnittelee epätoivoisesti pakoa. Solomon myydään ystävälliselle myllärille nimeltä William Ford (Benedict Cumberbatch), joka osaa arvostaa hänen ajattelevaista luonnettaan. Fordin täytyy kuitenkin myydä hänet uudelle isännälle (Michael Fassbender), joka kohtelee häntä ja muita orjia sanoinkuvaamattoman raa’asti.

Vuosien vieriessä Solomon ei suostu luopumaan toivosta, vaikka joutuu katselemaan ympärillään ihmisiä, jotka purkavat toivottomuutensa niin fyysiseen kuin henkiseenkin väkivaltaan. Hän tajuaa, että hänen on pantava kaikki peliin ja luotettava ihmisiin, joihin ei heti uskoisi voivansa luottaa, jos aikoo vielä joskus saada vapautensa ja perheensä takaisin.

Mitäs siitä sitten kertoisi? Oli siinä jotain hyvääkin - Cumberbatch. Se mies on hieno missä vaan - ilkeilemässä avaruusaluksessa, tylyttämässä etsivänä ja myös mukavana orjan omistajana.

Orja-aihe on ahdistava. Uskontoaihe on ahdistava. En kumpaakaan ymmärrä tai pysty sulattamaan. Vielä vaikeampaa se on kun "hurskaat" ihmiset elokuvassa paasaavat, että on heidän velvollisuutensa kurittaa/satuttaa/tappaa orjia. Ahdistavuutta lisää aina se, kun kerrotaan elokuvan perustuvan tositapahtumiin.

Myös toisen ihmisen satuttaminen ja empatian puute ovat jotain ahdistavaa. Minä olen selkeästi kasvanut liian hyvässä maassa kun en pysty ymmärtämään sitä, että jotkut ihmiset ovat aikanaan oikeasti ja aidosti uskoneet, että joku ihminen on toista parempi. En vain ymmärrä miksi ja miten kukaan voi satuttaa toista.

Tästä leffasta jäi jotenkin "saarnaava" fiilis. Olo oli kuin yläasteen historian tunnilla. Vartin välein vilkuilin kelloa ja odotin milloin pääsen pois. Luulisi että tästä orjuusaiheestakin löytyisi joku toinen näkökulma.

Eikä nyt ole tarkoitus haukkua tätä leffaa. Ihan ok tarina, taitavat näyttelijät jne. Aiheesta tulee varmasti Akatemialta sympatialisäpisteitä, joten koko leffa voi hyvinkin saada pystin parhaasta leffasta. Chiwetel ja Lupita voivat myös pokata palkinnot.

Jotenkin hassua, että Brad Pitt on koko leffan ainoita hyviä valkonaamoja. Se on varmaan mennyt niin, että "I'll produce it, if I get to be the good guy".

Jos jotain positiivista pitää keksiä, on se elokuvan nimi. 12 Years a Slave kertoo hyvin selkeästi, että elokuva päättyy positiivisesti. Että orjuus loppuu 12 vuoden päästä. Sen voimalla jaksoin loppuun asti.