Finnkino kertoo elokuvasta seuraavaa:
The Congress
The Congress (2014)Lajityyppi: Draama, animaatio, sci-fiLevittäjä: Oy Future Film AbOhjaaja: Ari FolmanEnsi-ilta: 29.8.2014Kesto: 2h 02 min
Robin Wright oli kaunis. Elokuva oli outo. Aivan kun jostain olisi puuttunut selittävä kohtaus. Minä en vain ymmärtänyt kaikkea.Robin Wright on hiipuvan suosionsa kanssa kamppaileva ikääntyvä näyttelijätär, Robin Wright, jonka elämän mullistaa suuren elokuvastudion tekemä, erikoinen tarjous.
Studio haluaisi skannata ja animoida Robinin, ja käyttää tätä ”Robinia” elokuvissa seuraavien 20 vuoden ajan. Kaikenlaisissa elokuvissa, jopa niissä kaikkein kaupallisimmissa Hollywood-tuotannoissa, joihin näyttelijätär Robin Wright ei ole lähtenyt mukaan.
Suostuessaan Robin saisi studiolta valtavan rahasumman – ja ennen kaikkea, ikuisen nuoruuden. Studio lupautuu nimittäin pitämään valkokankaalla nähtävän ”Robinin” nuorena seuraavien 20 vuoden ajan. Tarjous, josta ikääntyvän näyttelijättären on hyvin vaikea kieltäytyä – varsinkaan nuoruutta palvovassa Hollywoodissa.
Ohjaaja Ari Folman sekoitti animaatiota, dokumenttia ja live action –kuvausta jo edellisessä, lukuisia palkintoja voittaneessa elokuvassaan Waltz with Bashir (2008). Cannesin kilpasarjassa nähty, ja parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden saanut elokuva purki sodan traumaa täysin uudella tavalla.
The Congress perustuu puolalaisen tieteiskirjailijan, Stanislaw Lemin (Solaris), kirjaan Futurologinen kongressi (1977, suom. 1978). Vaikuttavan visuaalinen elokuva on tarkkanäköinen tutkielma ikuista nuoruutta ihailevasta ajastamme.
Elokuvan alku oli nätti. Selkeä. Selvä. Oli siloiteltuja rajauksia ja sellaista oikeaoppista ja perinteistä elokuvaa. Sitten alkoi jahkaus siitä että juu vai ei Robinin skannaamiselle. Ja sitten se skannataan (tää nyt ei varmaan ole kellekään yllätys, joten en spoilaa mitään) vähän typerähkössä kohtauksessa. Mutta sitten hypätään muutama kymmenen vuotta tulevaisuuteen, mennään Abrahamaan (mikä oli alussa kovin kivaa-hauskaa-hymyilyttävää) ja sitten kaikki olikin mulle sekavaa.
Miksi se Robin sinne kongressiin menee? Onko se käynyt vastaavissa paikoissa ennenkin, kun mikään ei yllätä? Tyyppejä tulee ja menee. Osa on selkeästi kai kuvitelmaa tai unta animaation sisällä? Tässä on olevinaan myös jonkilainen outo rakkaustarina, joka yllätti muttei sytyttänyt. Mitään kemiaa kun ei missään ollut ja yhtäkkiä puhuttiin rakkaudesta.
Mun laskujeni mukaan Robinin piti leffan lopussa olla n. 85-vuotias. Ei se siltä näyttänyt. Ehkä mä laskin väärin. Ja sitä loppuakaan en tajunnut.
Se oli hauskaa, että kaikkialla oli tuttuja hahmoja. Tosin animaatioversioina. Oli mm. Tom Cruisea ja Michael Jacksonia.
Leffasta (tai sen loppuosasta) tuli mieleen kouluaikoina pakkoluetettu postmoderni Austerin kirja. Ehkä tämä leffa olisi vaatinut kulturellimpaa katsojaa. Usein tuli sellainen "wat?"-olo, joka jatkui "WTF?"-olona. Teki mieli tökkiä vieressä istuvaa ventovierasta tyyppiä ja kysyä että tajuaako se mistään mitään. En tökkinyt. Se meinaan näytti mua viisaammalta. En halunnut paljastaa tyhmyyttäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti