#58 - The Equalizer

Joskus näkee trailereitä, jotka aiheuttavat kylmiä väreitä. Trailereitä, joissa hyvä tyyppi käy laittamassa pahat kylmiksi. Trailereitä, joissa vahvat ja hyvät auttavat korjaamaan vääryyksiä. Trailereitä, jotka pistävät miettimään että ehkä sankareita sittenkin on. Equalizerin traileri oli sellainen.



Finnkino kertoo elokuvasta seuraavaa:

The Equalizer - oikeuden puolustaja

The Equalizer (2014)

Lajityyppi: Toiminta, jännitys

Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB

Ohjaaja: Antoine Fuqua

Pääosissa: Denzel Washington, Chloë Grace Moretz, Marton Csokas, Bill Pullman,Melissa Leo, David Harbour

Ensi-ilta: 26.9.2014

Kesto: 2h 12 min

Ikäraja: 16 

Elokuvassa The Equalizer – oikeuden puolustaja Denzel Washington on McCall, entinen salaisten operaatioiden kommando, joka on lavastanut kuolemansa voidakseen viettää rauhallista elämää Bostonissa. Ennen pitkää hän kuitenkin pyörtää vetäytymispäätöksensä pelastaakseen nuoren tytön nimeltä Teri (Chloë Grace Moretz) - ja huomaa pian joutuneensa napit vastakkain ultraväkivaltaisen venäläismafian kanssa.

McCallin oikeudenjano herää hänen kostaessaan niille, jotka kohtelevat kaltoin heikompiaan. Jos jollakulla on ongelmia tai vastassa on ylivoimainen vastustaja eikä ole ketään muuta kenen puoleen kääntyä, silloin apuun kutsutaan McCall. Hän on The Equalizer - oikeuden puolustaja.

Koska tiesin tämän olevan K16-leffa, odotin paljasta pintaa ja raakuuksia. Ja olin kovasti yllättynyt siitä, ettei tämä mässäillyt noilla asioilla. En väitä että tämä olisi ollut väkivallaton. Kyllä tässä tapettiin ihmisiä oikein urakalla. Mutta suurin osa tapoista tuntui "reiluilta", sillä lailla kapakkatappelu-tyyliin reiluilta. Pääpahiksen oikea käsi tosin oli superilkeä. Niin julma, että kerran laitoin kädet naaman eteen. Mutta tästä leffasta ei jäänyt väkivalta/julmuusahdistusta kuten Noahista, Snowpierceristä tai 12-Years-a-Slavestä.

Tuo Finnkinon esittelyteksti on muuten hanurista. Ei McCallia kutsuta apuun. Hän ei halua tulla apuun. Hän haluaa elää rauhassa omaa elämäänsä. Ja tahtoisi että muut tekisivät samoin.

Denzel oli mahtava. Uskottava. Pokerinaama. Ja kalju. Chloë taas oli vähän vässykkä. Mutta toisaalta ymmärtää ettei pelastettava voi viedä valokeilaa pelastajalta.

On harvinaista, että elokuvassa puhutaan prostituutiosta, mutta alastomia naisia ei näytetä. Paljasta pintaa näytettiin miesten muodossa. En valita.

Tämä oli vanhanaikainen ja turvallinen elokuva. Sillä lailla tuttu, että kaikki oli selkeää ja mikään ei yllättänyt. Ei tarvinut miettiä mitä mikäkin tarkoitti.

Luulen, että jouduin leffan alussa jonkinlaiseen transsiin. McCall rakastaa rutiinejaan pakkoneuroosiin asti ja niitä oli mukava seurata. Se on jotenkin unenomaista ja rentouttavaa. Tykkäsin.