#62 - The Maze Runner

Labyrintissä juoksevia nuorukaisia on odotettu. Kuvittelin tämän tulevan jo kesällä, sillä trailereita on vilauteltu jo vuoden alkusta alkaen. Tai ainakin se siltä tuntui. Virallisesti tämä on ensi-illassa vasta ensi viikolla, mutta koska ennakkonäytös järjestettiin, piti minun sinne päästä. Vaikkakin se oli nin myöhään, että meinasin nukahtaa penkkiin. Ja hyvä että kävin, flunssan takia en muuten olisi leffaan tällä viikolla päässytkään.



Ihana Finnkino kertoo sokkelosta seuraavaa:

Labyrintti

The Maze Runner (2014)

Lajityyppi: Toiminta, jännitys, sci-fi

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Wes Ball

Pääosissa: Dylan O'Brien, Thomas Brodie-Sangster, Will Poulter, Kaya Scodelario,Patricia Clarkson

Ensi-ilta: 24.10.2014

Kesto: 1h 54 min

Ikäraja: 12 

Kuvittele herääväsi yksin täydessä pimeydessä, ja ainoa asia jonka pystyt muistamaan, on oma nimesi...

James Dashnerin nuortenromaaniin perustuva elokuva sijoittuu post-apokalyptiseen maailmaan, jossa Thomas herää muistinsa menettäneenä valtavan labyrintin vankina. Thomas ei ole kuitenkaan yksin, vaan labyrinttiin on suljettu joukko muitakin nuoria miehiä. Yhdessä he ryhtyvät selvittämään kuka heidät labyrinttiin vangitsi ja miksi. Samalla Thomas ja muut ”juoksijat” yrittävät keksiä keinon päästä pakoon.

Minulla on paha tapa olla selvittämättä leffoista taustatietoja. Tästäkin tiesin vain sen, mitä traileri kertoi. Töissä kuitenkin eräs möläytti juuri samana päivänä, että "eikös se ole se jatko-osajuttu". Ja olihan se se. Eli kun tiesin takaraivossani, että leffa ei todennäköisesti tule parissa tunnissa päätökseen, ei pettymys ollut lopussa niin suuri.

Mitä tästä nyt voi sanoa? Pojat asuvat vihreällä aukiolla, jota ympäröi iso kivinen sokkelo. Sokkeloon pääsee päivisin juoksentelemaan, mutta portti suljetaan yöksi, jolloin siellä liikkuu pelottavia otuksia. Poikia on kolmen vuoden ajan ilmestynyt aukiolle maan alta. Hissi tulee kerran kuussa ja tuo mukanaan muistinsa menettäneen nuoren miehen sekä jotain perustarvikkeita. Pojilla on paljon salaisuuksia, pari sääntöä ja oma hierarkiansa. Joukossa on tietenkin pari idioottia, joiden takia aiheutuu tiettyjä asioita.

Tyypit ovat aukiolla rakentaneet puumajan, mutteivat muka pääse kiipeämään muurin yli. Loogista? Ei. Sokkelossa elää ja liikkuu pelottavia teknohämiksiä, jotka kiipeilevät pitkin seiniä, mutta jotka eivät silti öisin tule aukiolle muurin yli. Loogista? Ei. Jos tyypit tietävät, että maan alla on jotain (mistä se hissi tulee), mikseivät ne yritä pois sitä kautta?

Elokuva tarjoilee lopussa typerän ja lattean selityksen tapahtumille sekä portin toiselle osalle.

Leffa oli tehty hienosti ja se oli ihan kivaa katseltavaa visuaalisesti, mutta se tarina ja juoni olivat jotenkin vain... naurettavia. Ei kukaan ole niin suuruudenhullu että rakentaisi tuollaisen systeemin ainoastaan... no enpä kerrokaan.

Minulle jäi taas tolkuttomasti "miksi"-kysymyksiä, joihin en varmaan ikinä saa vastauksia. Ehkä sitten seuraavassa osassa. On ärsyttävää kun vihjaillaan ja kerrotaan asioista vain puolittain. Esim. "Sinun ei pitäisi olla täällä", "wicked is good" jne. Kaikkialla annettiin ymmärtää että kaksi viimeisintä olivat erilaisia. Erityisiä. Mutta miksi? Mä tosin nyt veikkaan, että näillä on jonkinlainen sukulaisuussuhde täti vetyperoksidin kanssa. Epätietoisuus on ärsyttävää.