sunnuntai 21. joulukuuta 2014

#75 - The Hobbit: The Battle of the Five Armies

Lallatilaa. Menin katsomaan Hobitti-leffan, vaikkei ollut tarkoitus. Ja vaikken ollut nähnyt kahta edellistä. Yritin olla rohkea ja laittaa ennakkoluulot sivuun.

 

Finnkino kertoo seuraavaa:
Hobitti - Viiden armeijan taistelu 3D
The Hobbit: The Battle of the Five Armies 3D (2014)
Lajityyppi: Seikkailu, fantasia, 3D
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Ensi-ilta: 10.12.2014
Kesto: 2h 24 min
Ikäraja: 12 
Elokuvassa Hobitti - Viiden armeijan taistelu Bilbo Reppulin, Thorin Tammikilven ja kääpiöretkikunnan seikkailut päättyvät. Kun kääpiöt vapauttavat kotimaansa lohikäärme Smaugin kynsistä, he päästävät samalla tietämättään valloilleen hirveän tuhovoiman. Hurjistunut Smaug kohdistaa palavan raivonsa Järvikaupungin puolustuskyvyttömiin miehiin, naisiin ja lapsiin. Takaisin saatua aarretta kuin riivattuna varjeleva Thorin uhraa ystävyyden ja kunnian aarteen puolesta, ja Bilbon kuumeiset yritykset puhua hänelle järkeä ajavat hobitin tekemään epätoivoisen ja vaarallisen valinnan.

Edessä on kuitenkin vielä suurempia vaaroja. Velho Gandalfia lukuun ottamatta kukaan ei ole aavistanut, että mahtava vihollinen Sauron on lähettänyt matkaan suuren örkkiarmeijan, joka aikoo hyökätä yllättäen Yksinäiselle vuorelle. Pimeyden voimat kerääntyvät ja yhteenotto lähestyy – kääpiöiden, haltioiden ja ihmisten tulee päättää, yhdistävätkö he voimansa vai kohtaavatko he tuhon. Bilbo huomaa joutuvansa taistelemaan sekä itsensä että ystäviensä puolesta sankarillisessa Viiden armeijan taistelussa, jossa pelissä on koko Keski-Maan tulevaisuus.
Aikanaan kävin kiltisti katsomassa sormustenherrat. Enkä voinut ymmärtää niiden saamaa hypetystä. Minusta ne elokuvat olivat tylsiä, sekavia, pitkäveteisiä ja ahdistavia.  Oli surua ja murhetta ja tappamista.Tästä syystä hobittileffatkaan eivät ole napanneet. Enkä ole nähnyt niitä kahta ensimmäistä. Menin kuitenkin katsomaan tämän kolmannen. Ja petyin. Oli tylsää ja synkkää ja sekavaa.

Pitää muuten kertoa, että nuorempana (20+) yritin lukea Tarua Sormusten Herrasta. Iso ja paksu satukirja houkutti. Sen alku oli hidas ja tylsä. Kaksi kertaa nukahdin kirja kädessä. Sitten luovutin. Joku väitti, että ensimmäiset paritkymmenet sivut olisi pitänyt hypätä yli, jotta olisi päässyt kunnolla sisään tarinaan. Ehkä joskus vielä yritän uudelleen...

Mutta takaisin tähän uuteen Hobittiin. Sen myönnän, että alku oli mukava. Ajattelin jo, että tästähän tulee jotain. Oli kiva pieni kylä, jonne hassu Benedict Cumberbatch (on se vaan ihana) -ääninen lohikiärmes hyökkäsi ja poltti maan tasalle kaiken minkä pystyi. Sitä taas en ymmärtänyt, miten kylä (joka itseasiassa oli saari) voi palaa niin ärhäkästi. Ei märkä puu meinaan helposti syty. Ja minä kiire niillä ahneilla on metallirahat viedä veneellä "turvaan". Eihän se metalli pala tai sulakaan kovin helposti. Sitten se yksi mokoma listii lohikäärmeen ja tylsyys alkaa.

Paljastanko tyhmyyteni, jos ihmettelen ääneen, että mitkä ne viisi armeijaa olivat? Kaikkia tuntui kiinnostavan vuoren aarre ja ilmeisesti "armeijoita" oltiin lähettämässä paikalle. Mutta tuntui ettei ne kaikki perille päässeet..? Tai sitten ne olivat niin samanlaisia kaikki..?

Minussa on sellainen pieni vika, että aina kun elokuvissa joku suuri ja mahtava joukko marssii ja etenee, alan miettimään logistiikkaa. Miten ne voivat niin pitkään marssia? Missä on huoltojoukot? Miksei ole rinkkoja tai edes vesipulloja? Miten pitkän matkan ovat jo kulkeneet? Miten voivat muka taistella pitkän vaelluksen jälkeen ilman huoltotaukoa? Miksei ole perusleiriä? Missä on lääkintäjoukot? Ammusvarastot? Arvaatte varmaan, että tällaisessa fantasialeffassa meinasi asian kanssa mennä hermot... mikään ei ollut todellista tai uskottavaa. Jossain vaiheessa ne sileätukkaiset blondit (haltijat) kiikuttivat humanitäärisenä apuna vettä ja sapuskaa ihmispoloisille, mutta siihen yhteen kärrylliseen se jäi.

Toinen ahdistavuus oli ne hölmöt lähitaistelut. Jos leffan nimikin väittää kyseessä olevan viiden armeijan taistelun, niin miten ihmeessä ne armeijat päästävät keulahahmonsa yksinään taistelemaan vihollisen keulahahmoja vastaan? Ja oikeasti... kuka edes taistelee tuollaisissa yläkuvan mukaisissa vermeissä?

Ehkei minun olisi pitänyt kirjoittaa tästä mitään. Tämä genre ei vaan uppoa.

edit. Koska olen Sherlock Holmes -fani, oli hauskaa että lohikäärmeen äänenä oli Sherlock ja Bilbona tohtori Watson :)

Ei kommentteja: