perjantai 10. elokuuta 2012

Apulainen.

Vielä yksi leiska Haaste[el]listaan. Päätiin haastaa itseni ja kokeilla "sotkemista". Tässä siis leiska haasteeseen numero kolme.

Kokeilin, mutten tykännyt. Nyt mulla on yksi kippura leiska, josta jää väriä sormiin. Saankohan sen jotenkin tungettua albumiin?


Kelpaisikohan tämä myös 9-haasteeseen? Siihen itsensä haastamiseen? Tuleekohan minusta ja maaleista/musteista ikinä kavereita? Maaleista kyllä tykkään, kunhan saan maalata puulle tai maalauspohjalle. Minä ärsyynnyn aina kun paperi menee kippuraan :)

6 kommenttia:

ninarsku kirjoitti...

Muakin ÄRsyttää kun paperi menee kippuraan! Se on se ainoa ikävä puoli maaleilla ja suihkeilla leikkimisessä.

Mutta tausta sivussa näyttää oikin ihanalta, ja niin suloinen tuo kuvakin! Maskattu pilvi ja paperipilvi on söpöt kaverukset sivussa.

Riikka kirjoitti...

Suloinen leiska!

Kyllä ne kippurapaperit aika hyvin albumissa suoristuu :) Voihan sitä myös koettaa suoristella. Mahtaisikohan skräppipaperilla toimia akvarelleissa käytetty paperin pingotus...

Janica kirjoitti...

Herkullisen värinen, toi keltainen ja pinkki sopii yhteen hyvin. Mä en kans kestä tota ryppyyntymistä ja se ääni mikä siitä lähtee kun rypyt "paukkuu".

maikko kirjoitti...

Tykkään! Ymmärrän kyllä ärsytyksen, sillä minuakin ärsyttää, mutta ei enää niin paljon kuin aiemmin. Ehkä siihenkin voi siis tottua. Mutta eihän kaikkien onneksi tartte tykätä kaikista jutuista, joten ehkä ei kannata liikaa ärsyttää itseään :)

tutteli kirjoitti...

Hih, mullakin ärsyttää sama asia :) Ihana leiska, värit ovat aivan ihanat!

-Elli- kirjoitti...

Nyt siis pitäiski keksiä semmonen paperi, mikä ei mene kurttuun maaleista. Muakin ärsy-ärsy-ärsyttää se niiiiin paljon. p.s. meilläkin on eteisessä jäähypenkki, toimii vaihtelevalla menestyksellä :D