#48 - Frank Miller's Sin City: A Dame to Kill For

Tunnustan. En ole nähnyt ekaa Sin Cityä. Ainoastaan muutamia kohtauksia siitä. Tästä syystä tämä toinen Sin City oli mulle... voiko sanoa että tyhjä kangas? Ei ollut mitään odotuksia tai ajatuksia. Ainoastaan sen mustavalkoisuus ja sarjakuvamaisuus kiehtoivat ajatuksena. Lisäksi yksi työkaveri on intohimoinen Sin City -fani. Ja asiat, jotka herättävät tutuissa ihmisissä suuria intohimoja, ovat tutustumisen arvoisia.

 

Finnkino kertoo seuraavaa:

Frank Millerin Sin City: A Dame to Kill For 3D

Frank Miller's Sin City: A Dame to Kill For 3D (2014)

Lajityyppi: Toiminta, jännitys, 3D

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Robert Rodriguez, Frank Miller

Pääosissa: Mickey Rourke, Jessica Alba, Bruce Willis, Rosario Dawson, Joseph Gordon-Levitt, Josh Brolin, Eva Green, Jaime King, Dennis Haysbert, Jeremy Piven, Ray Liotta, Stacy Keach, Powers Boothe

Ensi-ilta: 22.8.2014

Kesto: 1h 42 min

Ikäraja: 16 

Robert Rodriguez ja Frank Miller yhdistävät jälleen voimansa ja tuovat Millerin visuaalisesti upean Sin City -sarjakuvamaailman takaisin valkokankaille.

Sin City -elokuvan jatko-osassa kaksi Millerin klassikkosarjakuvaromaania yhdistyvät täysin uusiin tarinoihin, kun tämän synkeän kaupungin kovissa liemissä keitetyt kansalaiset kohtaavat katujen pahamaineisimmat konnat. Dwight (Josh Brolin) suunnittelee kostoa hänet pettäneelle naiselle, Ava Lordille (Eva Green) Sin Cityn pimeiden kujien varjossa.

Yleensä jos leffoissa kerrotaan useaa tarinaa, liittyvät ne tarinat jossain vaiheessa jotenkin toisiinsa. Ja tätä toisiinsa punoutumista osaa odottaa. Tässä odotusta ei täytetty. Tulee vähän petetty olo kun leffa loppuu ja tarinat jäävät irralleen.

Eräs tarjoilija muuten näytti niin Lady Gagalta, että googlasin äsken. Olihan se se. Lady Gaga siis.

Jos lyhyesti voi sanoa -> tykkäsin tästä elokuvasta. Heti alussa tarinaa kerrottiin sarjakuvalla niin että hymyilytti. Etenkin se kohta kun autot kiersivät Rourkea. Se oli ihana. Mickey Rourke on myös muuten tässä aika ihana. Karu. Lutuinen. Luotettava. Ihq. Ja samalla pitää sanoa Jessica Albasta... se oli yhtä "hyvä" kuin aina. Eli ihan turha. Enkä edes ymmärrä miten tyhmä voi näyttelijä olla vastaanottaessaan stripparin roolin ja kieltäytyy sen jälkeen riisuutumasta? Eikö Alba tiedä mitä strippaaminen on? On hieman hassua että se heiluttaa hanuriaan melkein täysissä vaatteissa...

Basin Cityssä on jotain, joka muistuttaa Gotham Cityä. Ehkä se on se sarjakuvamaisuus. Tai synkkyys. Ja koska Gotham City on paikka, jossa haluaisin asua (jos siis kuvitteellisessa paikassa voisi asua), tykkäsin myös tästä. Etenkin ne tytöt/naiset, jotka pitivät "kuria" ja poliisit peloissaan. Gail hurmasi mut täysin. Jonkinlainen girl crush. Jos leffasta saisi/voisi/pitäisi valita hahmo, joka olla, tahtoisin olla Gail.

(Kirjoittelin tähän pitkän pätkän Joseph Gordon-Levittistä. Mutta se on niin hölmö juttu, että deletoin.)

Kerrankin voi muuten sanoa, ettei tämä tuntunut K16-leffalta. Ehkä se, että raaimmat kohtaukset oli sarjakuvina, helpotti asiaa. Tässä taisi olla vain yksi ainoa kohtaus, jossa löin räpylät naamalleni.

Mietin pitkään, että miksi tietyt asiat olivat mustavalkoisessa leffassa värillisiä. En keksinyt sille mitään logiikkaa. Schindlerin listassa se oli hyvä tehokeino. Tässä sitä käytetiin ehkä vähän oudosti. Tai liikaa. Aluksi luulin värillisyyden kertovan viattomuudesta. Mutta sitten kun sillä noidalla oli värilliset huulet ja silmät..?

Yleensä minä valitan, että elokuvissa on liikaa lahnamaisia rooleja naisille. Nyt ei niin ollut. Naisia oli paljon. Ne kaikki tosin olivat nuoria ja vähissä vaatteissa, mutta se myy. Miehiä taas oli laajalla skaalalla. Kaikilla vaatteet päällä. Mutta miksi jokainen mies oli joko tyhmä, äkkipikainen, sinisilmäinen tai muuten vain järjetön?