maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 2014: 1.

Ihmisiä on mukava lahjoa. On kivaa lähettää kortteja. On kivaa lähettää paketteja. Niitä on toki kivaa antaakin ihan kasvotusten, mutta lähettämisessä on yllättämisen iloa. Viime aikoina olen myös oppinut, etteivät kaikki tykkää korteista ja lahjoista. Siksi niiden lähettäminen on antamista helpompaa, jolloin antajan ei tarvitse pettyä siihen ettei saaja olekaan niin iloinen asiasta kuin antaja.

Mutta jorinat sikseen. Olen vähitellen siivonnut pöytääni. Olen oppinut, että olen tehokkaampi kun tavaraa on vähemmän. Olen oppinut, että jos en pidä jostain asiasta, voi siitä päästää irti. Olen oppinut, että jos askartelutarvikkeita antaa lapsilleen, joutuu niitä raaputtamaan irti seinistä ja lattioista. Siispä annan niitä jonnekin muualle. Kelle tahansa. Silti sellaiselle, joka ne haluaa. Mietin, että minne niitä voisi lahjoittaa. Moni taho ottaa vastaan tarvikkeita, mutta mielelläni niitä antaisin sellaisille, jotka oikeasti tietäisivät mitä ovat saamassa ja osaisivat niitä arvostaa. Annan ne teille.

Leikitäänkö, että tämä on jonkinlainen joulukalenteri? Leikitään, vaikkei luukkuja ole kasassa kuin ensimmäiselle viikolle ja ProjectLife koossa? Ehkä saan tästä raivausintoa ja jatkan tätä jouluun asti. Jaoin kaiken kasoihin värien mukaan. Jokainen kasa mahtuu pieneen kirjekuoreen ja on helppo heittää postiin.

Tänään on läjässä oranssia. Kuka haluaa? Jos halukkaita on useita, lähtee kirjekuori parhaalle kommentille.



edit. Luukku lähtee Ninarskulle. Laitatko mulle mailia nelsson_ratbone(a)hotmail.com niin saan kuoren postiin?

ninarsku kirjoitti...
Ensinnäkin, ihanaa. Siis oivallukset siitä , että tavarasta voi luopua! Tekee mieli apinoida sun joulukalenteri idea, mut ehkä joskus toiste kun nyt menis vähän tiukille kun tänään on jo eka päivä. Mulla samanlaisia ajatuksia askartelutavaroiden(kin) suhteen tässä lähiaikoina. Toiseksi, en halua näitä itse, mutta jos päätät ne mulle lähettää laitan ne eteenpäin oranssille ystävälle! Leiskatehtaan Marikalle nimittäin. Jos se vaikka ei vauvanhoidolta ehdi itse tänne kommentoimaan.

7 kommenttia:

ninarsku kirjoitti...

Ensinnäkin, ihanaa. Siis oivallukset siitä , että tavarasta voi luopua! Tekee mieli apinoida sun joulukalenteri idea, mut ehkä joskus toiste kun nyt menis vähän tiukille kun tänään on jo eka päivä. Mulla samanlaisia ajatuksia askartelutavaroiden(kin) suhteen tässä lähiaikoina. Toiseksi, en halua näitä itse, mutta jos päätät ne mulle lähettää laitan ne eteenpäin oranssille ystävälle! Leiskatehtaan Marikalle nimittäin. Jos se vaikka ei vauvanhoidolta ehdi itse tänne kommentoimaan.

Sini kirjoitti...

Samoja ajatuksia ja koulun iltapäiväkerholaiset saaneet paljon tarvikkeita minulta viime vuosien aikana mutta neljä vuotta project lifeä kasanneena nuo kelpaisi kyllä minulle. Pojan lempiväri kun on oranssi ja pl:aa jatketaan varmasti vielä vuosia

Päivi kirjoitti...

Aivan loistava idea! Oranssi on kyllä ihana väri, että kelpais mullekin! Iloa päivään!

Anu kirjoitti...

Ihania, vaikka ei oranssi olekkaan mun väri. Saattaisin siis minäkin antaa nämä eteenpäin tai jakaa paketin kahteen ja antaa toisen puolen myös askartelevalle kaverilleni, jolle oranssin ajattelen sopivan.

Me vietetään sairaspäiviä kotona ja silläkin uhalla, että rapsin teippejä tämän päivän jälkeen seinistä irti ostettiin Lidlistä pari pakettia jouluisia teippejä ja jonkinlainen korttitehdas laitetaan kohta keittiönpöydälle pystyyn.

Unknown kirjoitti...

Nää on tosi pirteen värisiä, oikeen voimia tähän joulukuun pimeyteen.

Anonyymi kirjoitti...

Oranssi on ihanan muhkea väri, sellainen pörröisen söpöinen, kuin vanhat mukavat villasukat <3

Sire kirjoitti...

Näistä tulee mieleen makeat klementiinit, joita on ihana syödä tähän aikaan vuodesta. Kelpaisi siis piristykseksi tänne nämä.