Elokuvista

Elokuvat. Täällä niitä ei juuri ole näkynyt. Osittain syy on ollut laiskuudessa*. Osittain itsetunnossa**. Osittain tekniikassa*. Osittain siinä, että olen yrittänyt käydä leffoissa vähemmän yksin***.

edit. Piti perustella vähän.

* Tuo laiskuus ja tekniikka voidaan ehkä lyödä yhteen. Rakas pieni Macbook Airini temppuilee. Hiiri on rikki. Tai siis se touchpad-osuus. Hiiri on suurimman osan ajasta "pohjassa", joten koneella on hyvin vaikeaa tehdä yhtään mitään. Ja tahtoisin tehdä. Yritän tehdä. Jos liikuttaa hiirtä, pitää keskittyä siihen ettei vie sitä yhdenkään painikkeen yli, sillä silloin tapahtuu kaikenlaista. Pitäisi ehkä ostaa uusi.

** Itsetunto. Se on ehkä väärä sana. Mutta tarkoitan sitä, että on helpompi olla hiljaa oman amatöörimäisen mielipiteensä kanssa kuin laukoa se ääneen. Ja koska viime aikoina olen huomannut, että oma mielipiteeni eroaa kaikkien muiden mielipiteestä... on helpompi olla hiljaa. Mutta sekään ei ole kiva. Olisi hauskaa puhua elokuvista.

*** Tuohon edelliseen liittyen, olen haaveillut että kävisin leffoissa vähemmän yksin. Se on kuitenkin vaikeaa. Harvoin aikataulut ja mielenkiinnot osuvat yhteen. Ihmiset myös unohtavat. Tai eivät halua muistaa. Mutta eipä ketään voi pakottaa leffaan. Helpommalla ja vähemmällä mielipahalla ja säätämisellä pääsen kun en kysy keneltäkään. Menen suosiolla yksin.

Palaan siis takaisin vanhaan. Käyn yksin leffassa ja puhun niistä yksinäni tänne.

Tässä tiivistelmät maaliskuun leffoista. Kiukuttelevan hiiren takia ei ole kuvia. Jos edes tekstiä saisi vähän muotoiltua...

Wild Tales
Hämmentävän jäätävä kokoelma tarinoita siitä, mitä tapahtuu kun ihmiseltä menee hermot. Osa tarinoista sai aikaan empatian tunteita, osa ahdistusta ja pelkoa. Hyvin vaikuttava.

Big Hero 6 
Big Hero 6 sai Oscarin parhaana animaationa. Ja hyvä se olikin. Hauska ja viihdyttävä. Hieman ehkä meni överiksi parissa kohtaa, mutta nauratti sopivasti. Baymaxistä on riittänyt hauskuutta useaksi viikoksi. Lilja meinaan haluaa tehdä sen fistpumpin (tervehdyksen) aina kun on mahdollista. Bla-la-la-la!. Tämä leffa pitää nähdä toistekin. Alkuperäisellä kielellä.

American Sniper
Tätä en olisi mennyt katsomaan ellei se olisi ollut Oscar-ehdokkaana. En pitänyt tästä yhtään. Olihan se ihan tyylikkäästi ja hyvin tehty, mutta en voi ymmärtää miten jostain niin sekopäisestä ihmisestä voidaan tehdä sankari ainoastaan sen takia, että hän tappaa tehokkaasti? Tämä oli surullinen elokuva. Ainakin se teki minut surulliseksi. Ahdistuneeksi. Vei lopunkin toivon ihmiskunnan hyvyydestä.

Chappie
Hassu pieni Chappie. Olin odottanut teknisempää elokuvaa. Olin odottanut jotain positiivisempaa. Ihmisten pahuus sai sydämen kylmenemään. Ja jos kerran robotin huono kohtelu sai minut itkemään, tarkoittaa se sitä että leffa oli hienosti tehty. Hyvin uskottavasti siis. Eläydyin ehkä liikaa. Ja vaikka minun kategoriassani tämä oli "hyvä" leffa, en katsoisi tätä uudestaan. Sen verran surulliseksi se teki.

Cinderella
Jostain syystä olen olettanut (ja toivonut), että Disney skarppaisi näiden satuleffojensa kanssa. Tuhkimosadussa minua on aina ärsyttänyt Tuhkimon lahnamaisuus. Hän vain tyytyy kohtaloonsa eikä tee asioiden eteen mitään. On vain. Se antaa ikävän viestin siitä, että kun on nätti ja kiltti ja tyytyväinen osaansa, siitä seuraa jotain hyvää. Mutta ei oikeassa elämässä ole haltijakummeja.

Olen aina pitänyt siitä "have courage be kind" -lausahduksesta (jota siis tässä elokuvassa viljeltiin kovasti). Mutta nyt... eihän Tuhkimo ollut rohkea millään lailla. Rohkeus on omien pelkojen voittamista. Tuhkis ei tehnyt mitään, mikä olisi pelottanut häntä. Tyytyi vaan osaansa ja pysyi nurkissa. Antoi isompien ja ahneempien komennella. Ja totteli kiltisti.

Tämä oli perusdisneymäinen elokuva. Ei mitään uutta tai ihmeellistä. Mekotkin kopioitu vanhoista saduista. Tänne kun jokainen jenkkiäiti vie tyttärensä, niin saadaan taas uusi sukupolvi kilttejä ja osaansa tyytyväisiä amerikkalaisia.

Big Game
Olin tietoisesti vältellyt tätä leffaa koskevia uutisia. Mutta koska se on kotimainen, ei kaikelta voinut välttyä. Jotain siis tiesin näyttelijöistä ja diivailuista kuvauspaikalla. Mutta silti se yllätti kun ensimmäisen kerran "Lappia" näytettiin. Kovin alppimaiset olivat maisemat. Olisi osan budjetista voinut laittaa suomalaisiin rekisterikilpiin, kotimaiseen maitoon tai pillimehuihin.

Ei pitäisi haukkua kotimaista, sillä tässä oli paljon yritystä. Mutta olisi sen budjetin silti voinut käyttää kuvauspaikan sijaan vaikka siihen käsikirjoitukseen. Edes sen oikolukuun. Leffassa kun oli kaikenlaista koomista. Tai hölmöä. Miten voi jenkkien presidentin kone syöksyä maahan niin, ettei sitä kukaan huomaa? Se antaa hienon kuvan kotimaisesta puolustusjärjestelmästä... Olisi ollut kiva, jos tämä leffa olisi edes jollain tasolla kunnioittanut fysiikan lakeja. Jos kone on laskeutumassa 30 minuutin päästä Helsinkiin, ei silloin olla Norjan yllä. Kovasti nauratti myös presidentin kenkä ja ne turvamiehet. Eikä muuten yksikään aikuinen päästä lastaan mönkijällä yksin metsään ilman kypärää.