tiistai 18. maaliskuuta 2014

#18 - Saving Mr. Banks

Minua ilahduttaa aina, kun elokuva on listattu Finnkinon sivuilla alkuperäisellä nimellään.



Finnkino kertoi elokuvasta seuraavaa:
Saving Mr. Banks
Saving Mr. Banks (2014)
Lajityyppi: Draama
Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB
Ensi-ilta: 14.3.2014
Kesto: 2h 05 min
Ikäraja: 12 
Kaksinkertaiset Oscar-voittajat Emma Thompson ja Tom Hanks tähdittävät Disney-elokuvaa ”Saving Mr. Banks”. Elokuva kertoo erikoisen, unhoon jääneen taustatarinan siitä, miten Disneyn klassikko ”Maija Poppanen” päätyi valkokankaalle.

Kun Walt Disneyn tyttäret mankuivat isäänsä tekemään elokuvan heidän lempikirjastaan, P.L. Traversin Maija Poppasesta, Walt antoi lupauksen, jonka lunastamisen hän ei uskonut vievän 20 vuotta. Yrittäessään saada oikeudet Traversin kirjaan Walt saa vastaansa taipumattoman kirjailijan, joka ei missään tapauksessa aio antaa rakasta, taianomaista lastenhoitajaansa Hollywood-koneiston hampaisiin. Mutta kun kirjan myynti hiipuu ja rahat hupenevat, Travers suostuu vastahakoisesti lähtemään Los Angelesiin kuulemaan Disneyn suunnitelmat elokuvasovituksesta.

Vasta kun Walt palaa omaan lapsuuteensa, hän alkaa ymmärtää kirjailijaa vaivaavia aaveita. Yhdessä Traversin kanssa he päästävät Maija Poppasen vapaaksi ja tekevät lopulta yhden elokuvahistorian rakastetuimmista elokuvista.
Kuvittelin meneväni katsomaan kevyttä draamaa. Leffassa olikin yllättävän rankkoja aiheita jaksamisesta, luovuttamisesta ja lupauksista. Purin huulta etten itkisi. Ei se auttanut.

Tämä leffa taas vahvisti sitä teoriaani, että jokaisen katkeran ja kyynisen naisen takaa löytyy isä, jota rakastettiin ja arvostettiin, mutta joka ei ollut sen kaiken arvoinen. Eli siis jokaisen kyynisen naisen sisällä on isäänsä pettynyt pieni tyttö.

Mutta oli tässä elokuvassa paljon hymynkin aiheita. Ja paljon hyvää. Ja taas yksi tarina, joka ansaitsi tulla kerrotuksi.

Mä olen muuten alkanut epäillä, että Tennispalatsin kakkossalissa on ilmaan sumutettu jotain ainetta, joka saa minut pitämään siellä nähdyistä elokuvista. Siellä salissa vain tulee sellainen onnellinen olo. Ja vaikkei tämä leffa nyt mikään huippuhyvä ollut, pidin siitä. Oli se sitten salin vika tai leffan vika.

Ei kommentteja: