Tuolla aiemmin kysyttiin elokuvien listaamisesta. Nämä kaikki leffat olen listannut imdb:ssä (koska sieltä on helppoa kaivaa lisätietoa), mutta koska sinnekin alussa kirjoitin näistä ja uusien leffojen rankkaaminen kolmenkymmenen jälkeen (sen naputtamani tekstimäärän takia) alkoi olla ärsyttävää raahaamista, ei lista ole enää järjestyksessä. Uudet elokuvat olen läiskinyt vain pohjalle. Mutta lupaan siivota sen vuoden lopussa.
Tänne aloin kirjoittamaan jo yhteenvetoa vuoden parhaista leffoista. Pitäisiköhän siihen lisätä myös kaikki muuten mieleenpainuvimmat? Suurimmat pettymykset jne?
Mutta nyt Interstellariin.
Finnkino kertoo aika vähän:
Interstellar
Interstellar (2014)
Lajityyppi: Toiminta, seikkailu, sci-fi
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Pääosissa:
Matthew McConaughey,
Anne Hathaway,
Jessica Chastain,
Ellen Burstyn,
John Lithgow,
Michael Caine,
Casey Affleck,
Wes Bentley,
Bill Irwin,
MacKenzie Foy,
David Gyasi,
Topher Grace
Ensi-ilta: 7.11.2014
Kesto: 2h 49 min
Ikäraja: 12
Interstellar kertoo tutkimusmatkailijoista, jotka ylittävät inhimillisen avaruusmatkailun rajat käyttämällä hyväksi vastalöytämäänsä madonreikää, jonka avulla heidän on mahdollista kulkea aiemmin ihmiskunnalle liian pitkiä tähtienvälisiä välimatkoja.
Ette uskokaan miten Interstellaria on odotettu. Ja miksei olisi? Jos luvataan avaruutta, madonreikiä, McConaugney, Caine, Damon ja Lithgow, on odotukset korkealla. Nyt se viiiiihdoin on täällä. Outoa muuten, ettei Finnkino mainitse Damonia tuossa pääosaluettelossa..?
En juuri nukkunut edellisenä yönä, joten kolmen tunnin leffasessio pehmeässä penkissä olisi helposti mennyt torkkumiseksi. Tankkasin pullollisen Batteryä varmuuden vuoksi. Otin kengät pois, jotta voisin pyöriä penkissä helpommin (kun en osaa pysyä paikoillani), mutta se oli virhe. Tennispalatsin ykkössalissa oli niin kylmä että varpaat palelivat.
On hyvin hankalaa keksiä mitä tästä kertoisi paljastamatta liikaa. Tuosta elokuvan luokittelusta korvaisin toiminta ja seikkailu -sanat draamalla. Muutamassa paikassa purin huulta ("minähän en itke"), mutta vetistelin silti. Jossain kohdissa Interstellar oli hieman tylsä ja hidas, joten leffaa olisi voinut lyhentää helposti puolikin tuntia.
Kun Anne Hathaway näytettiin ensimmäisen kerran avaruuspuvussa, tuli mieleen Bullock Gravityssä. Eikä mitenkään positiivisessa mielessä. Gravityssä ärsytti se hölmöys, että avaruuteen muka lähetettiin joku, joka ei osaa totella käskyjä vaan tekee asioita oman mielensä mukaan, säheltää ja saattaa kaikki vaaraan. Sen takia odotin koko ajan milloin Hathaway tekee saman.
Elokuvassa oli ilmeisesti tarkoituksella jätetty kertomatta (tai ehkä multa se meni vain ohi) aika, johon se sijoittui. Tavallinen elämä (talot, vaatteet, laitteet, ruoat jne.) oli hyvin normaalia, ehkä jopa vanhanaikaista. Mutta sitten oli muutamia uusia juttuja (lennokit, navigoivat puimurit, armeijan robotit jne.), jotka "tuntuivat" tulevaisuuden jutuilta.
Ja se suhteellisuusteoria sitten... On vaikea laji selittää katsojille asioita ilman, että katsoja kokisi että häntä pidetään tyhmänä. Mutta tässä se oli jotenkin normaalia typerämmin hoidettu. Vai miten uskottavaa on, että astronautti selittää madonreiän perusajatusta toiselle astronautille avaruudessa aluksessa, joka on tarkoitus muutamien minuuttien päästä lentää läpi madonreiän? Ja vielä paperin ja kynän avulla? Toki voihan olla (NO EIKÄ VOI!!) mahdollista, että törkeän kallista vekotinta lentää tyyppi, jolla ei ole asiasta aavistustakaan.
Kun nyt aloitin narinalla (sori), niin voisin vielä luetella pari muutakin ärsytystä: TARSin ääni, Damonin pulleat posket ja selkeä keskustelu vaikka puheyhteys on poikki. TARS (armeijan vanha robotti) oli ihan hauska tuttavuus vaikkei se fyysisesti (vai teknisesti?) voisikaan toimia kuten toimi. Mutta sen liikkeet oli varmasti helppo animoida. TARSin esittely katsojille oli hieman outo. Minulla ainakin meni hetki tajuta, että kuka oikein puhui. Ääni kun oli selkeä miehen ääni, ei lainkaan robottimainen. Ja ensimmäisissä kuvissa ei TARSia edes näytetty, joten kuvittelin että puhe on jonkun astronautin. Ehkä olen (ja olenkin) vanhanaikainen, mutta robittien kuuluu kuulostaa edes hieman konemaisilta. Damonin posket taas olisivat saaneet olla hieman lommoisemmat, jos olisi pitänyt uskoa että kaikki "varannot" ovat lopussa. Olisivat edes hieman nälkiinnyttäneet miestä ennen kuvauksia. Loppupuolella vielä ihmetytti se, että astronauttien keskustelu kuului, vaikka radioyhteys oli muka suljettu. Olisi sitä ääntä voinut edes vaimentaa hieman. Tai olisivat mykistäneet toisen äänistä ja kuvanneet vain liikkuvia huulia tms.
En tahdo kokonaisuudesta kertoa mitään, ettei keneltäkään mene leffakokemus pilalle. Mutta tekisi mieli pohtia, ajatella ja kyseenalaistaa. Mutta ehkä en tee sitä tässä yksinpuheluna :)
Ekaa kertaa kävi muuten leffassa niin, että asia jota ajattelin, ilmestyi seuraavana vuorosanana kankaalle. Se oli outoa.
Aloin miettimään, että olisi kivaa jos elokuvien alalaidassa olisi pieni ja melkein huomaamaton etenemispalkki. Progress bar. Välillä leffat imevät mukaansa niin, että ajantaju katoaa ja leffa loppuu yllättäen. Välillä ne junnaavat paikoillaan niin että ahdistaa. Mutta jos jostain tietäisi jatkuvasti että missä mennään... Se voisi auttaa asiaa. Ehkä.
^ Luin juuri tuon kaiken läpi. Tarkoitus ei todellakaan ollut morkata elokuvaa. Se oli hieno ja iso ja ajatuksia herättävä. Olen huomannut miettiväni, että kellä on oikeus valehdella ja millä verukkeella. Onko ihmisellä oikeus miettiä vain omaa elämäänsä? Onko oikeus vaatia laittamaan ihmiskunnan tulevaisuus omien lasten edelle?
Matthew on muuten taitava näyttelijä.
