#36 - The Double

Viime viikko (eli toissa viikko) meni ilman elokuvia. Tämä viikkokin (eli mennyt viikko) meinasi olla leffaton. Koska seuraava viikko (eli tämä nykyinen, haha menee ajat sekaisin kun tätä kirjoittaa viikko leffaan myöhemmin) uhkaa olla myös sellainen, päätin sunnuntai-iltana lähteä elokuviin. Kolmen viikon leffaton putki kun olisi kammotus. Halusin nähdä mitä vain. Eikä siellä oikein mitään edes mennyt. Taisi olla valittavana neljä sellaista elokuvaa, joita en ollut nähnyt. Arvoin The Doublen ja Borgmanin välillä ja päädyin ensimmäiseen, sillä Borgman saattaa olla liian pelottava minulle...



Finnkino kertoo elokuvasta seuraavaa:

The Double

The Double (2013)

Lajityyppi: Draama, jännitys

Levittäjä: Kuusan Kino Ky

Ohjaaja: Richard Ayoade

Pääosissa: Jesse Eisenberg, Mia Wasikowska, Wallace Shawn, Yasmin Paige

Ensi-ilta: 22.6.2014

Kesto: 1h 33 min

Ikäraja: 12 

Simon (Jesse Eisenberg) on sulkeutunut ja arka nuori mies, joka elää elämäänsä yhtenä pienenä ja harmaana yksilönä muiden joukossa. Hänet ohitetaan töissä, hänen äidilleen hän on pettymys, ja hänen ihastustaan ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä Simonilla ole mitään keinoa muuttaa itseään tai olosuhteitaan. 

Ankean tasapainon keikauttaa kumolleen James, uusi työntekijä, joka hurmaa jokaisen. Hän on Simonin kaksoisolento kaikessa paitsi käytöksessä -hänellä on karismaa, itseluottamusta ja viehätysvoimaa. Ja James alkaa hiljalleen vallata Simonin elämää... 

Elokuvassa tekee musiikillisen esiintymisen myös suomalaisten oma "Iso D" Ilkka Lipsanen, alias Danny. 

Lallallaaaaa. Tästä leffasta en ollut kuullut mitään. Päähenkilö oli ahdistava lapamato, johon kuitenkin kiintyi niin, että loppupuolella olisin halunnut kiivetä valkokankaalle häntä halaamaan, lohduttamaan ja auttamaan.

Miljöö oli hurmaavan neuvostoliittomainen. Se ihmetytti ja kummastutti. Se nauratti ja hauskuutti. Neuvostobileissä esiintyi suuri suomalainen - Danny!!

Elokuvien pituudet ovat mulle edelleen arvoitus. Joskus ilmoitettu pituus on se aika, mikä kestää elokuvan ilmoitetusta alkamisajasta sen loppumiseen. Eli siis se sisältää mainokset. No tässä tapauksessa elokuva alkoi 21:15 ja loppui 23:00, joten tuo 1h 33min taisi olla itse leffan pituus. Ja niinhän sen kaiken järjen mukaan pitäisikin olla. Mutta jos olettaa sitä toista laskutapaa (miten yleensä on) ja laskee sen varaan, että ehtii 23:02 lähtevään bussiin... no tulee pettymys. Seuraava bussi lähtee 23:37 ja se tarkoittaa aika pitkää odottelua vesisateessa.

Simonia/Jamesia näytellyt Jesse Eisenberg tuo mulle mieleen aina Mark Zuckerbergin. Toki olen tyypin nähnyt myös Suuressa puhalluksessa (hieno elokuva), josta on ensi vuonna tulossa toinen osa. Samalla kun googlailin, huomasin että Jesse esittää Lex Luthoria muutaman vuoden päästä ensi-iltaan tulevassa Batman v. Supermanissä. Ja sanompa vaan, että ohhoh. Lepakko ja supertyyppi samassa leffassa? Miksi ihmeessä? Ja miksi ihmeessä Ben Affleck on Batman?

Eksyin aiheesta. Piti kertoa elokuvasta. Ehkä se eksyminen kertoo kaiken. Luulen, että tätä elokuvaa oli hauskempi tehdä kuin katsoa. Se oli hyvin jämpti ja eriskummallinen. Karu. Kun leffa loppui, olisin halunnut että joku selittää sen mulle. Miksi sitä ja miksi tätä? Mitä se kaikki tarkoitti? Miksi se sanoi ne sanat? Ymmärsikö se tyttö? Ymmärsikö se pomo? Miksi se teki niin?

Tällaisten "ei-viihteellisten" -leffojen jälkeen herää paljon ajatuksia. Kysymyksiä. Nykyään puhutaan paljon masennuksesta ja turvaverkosta. Puhutaan turvaverkon puutteesta. Mutta entä ne, jotka ovat se turvaverkko? Heidän aikansa menee siihen, että he ovat turvana toisille. He eivät huomaa, että ovat yksin eikä heistä kukaan välitä. He ovat tottuneet siihen, että heidän tarpeensa tulevat aina viimeisenä. Mitä sitten tapahtuu kun heidän roolinsa suorittajana ja turvana viedään pois? Heille ei jää mitään. Tällaisia näkymättömiä ihmisiä on paljon. Muut vaativat ja odottavat asioiden menevän mielensä mukaan ja näkymättömät sulautuvat. Tämä on itsekkäiden ihmisten maailma. Itsekkäät elävät pisimpään. Itsekkäitä ihaillaan. Sitä on minun vaikea ymmärtää.