Kaivonkatsoja (The Water Diviner) on Crowen Russelin ohjaama elokuva. Ja koska liikkuva kuva kertoo enemmän kuin osaan kirjoittaa, raahaan trailerin näytille.
Leffa kertoo Australialaisesta miehestä, jonka kolme poikaa ovat kuolleet sodassa Turkissa. Kun miehen vaimo kuolee, lähtee tyyppi Turkkiin aikomuksenaan etsiä kolme poikaansa kymmenien tuhansien Gallipolissa kuolleiden sotilaiden joukosta. Entiselle sotatantereelle ei niin vaan pääsekään, mutta Connor (eli Russell) saa apua hotellia pyörittävältä kauniilta leskeltä.
Jostain syystä en oikein ole koskaan pitänyt Russelllista. Siksi on kiva, että Russell on alkanut ohjaamaan. Vielä kivempi olisi, jos malttaisi pysyä kokonaan poissa kameran edestä. Leffassa oli paljon kauniita kamera-ajoja ja vastaavaa, mutta en oikeasti tiedä päättääkö niistä ohjaaja, tuottaja vai kuvaaja (vai mikä lie se suomennus sille tittelille onkaan) tai joku muu.
Sota on aiheena ahdistava. Aina. Joskus pystyn sodan sietämään (elokuvissa) ajattelemalla sen puolustuksena sotijoiden omaa maata ja omaa kansaa kohtaan. Mutta tässä... Miksi kukaan Australiasta lähtisi Turkkiin asti sotimaan vain sotimisen ilosta? Ja miten kellään ei ollut kypäriä päässä?
Sodasta ja Russelista huolimatta pidin elokuvasta. Se vei mukanaan niin, että myönnän itkeneeni. Mutta vain vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti